Vanhan talon lisäeristäminen lisää asumismukavuutta ja talon arvoa

Vanhan talon lisälämmöneristyksestä on paljon muutakin hyötyä kuin se, että lämpövuodot vähenevät. Huntonin tekninen päällikkö Thomas Løkken jakaa hyviä neuvoja ja kertoo, mitkä asiat on huomioitava, jotta talon saa säilymään uuden veroisena.

Vaikka komeat vanhat talot viehättävät silmää, ne voivat olla kylmiä ja vetoisia. Eikä mikään ihme, kun ajattelee, kuinka monia erilaisia eristeitä talossa on todennäköisesti käytetty sen elinkaaren aikana. Vanhoista seinistä, katosta ja lattiasta voikin löytyä monenmoista aina vanhoista sanomalehdistä sammaleeseen, kenkiin, pahviin, olkiin, saveen, koksikuonaan ja muihin luoviin ratkaisuihin. Ne eivät kuitenkaan juurikaan vastaa nykypäivän eristeille asetettuihin vaatimuksiin.

Ennen kuin vanhaa taloa aletaan lisäeristää, on tärkeä ymmärtää, miten talo on alun alkaen rakennettu.

Vanhoissa taloissa oli tyypillisesti luonnollinen ilmanvaihto, eli ilma vaihtui ulkoseinien, katon, savupiipun ja ikkunoiden kautta. Vaikka moni kutsuisi tällaista ilmanvaihtoa pikemminkin vedoksi, se huolehti myös siitä, että kosteusvaurioiden riski oli pienempi.

Vanhan talon pitää hengittää

Vanhan talon remontoinnista ja lisälämmöneristyksestä vastaavan rakennusmestarin on otettava huomioon monia asioita, jotta talo pystytään säilyttämään mahdollisimman hyvänä. Ennen aloitusta kannattaa muun muassa perehtyä talon rakennusvuoteen, rakenteisiin ja aiemmin käytettyihin materiaaleihin.

– Vanhaa taloa remontoidessa on tärkeää keskittyä materiaalivalintoihin, jotka edellyttävät mahdollisimman vähäistä rakenteisiin kajoamista. Kun lisälämmöneristys toteutetaan vanhaa kunnioittaen, muuttamatta rakennuksen alkuperäisiä rakenteita, se vähentää lämmitystarvetta huomattavasti, ja samalla säilytetään talon sielu ja ilme, kertoo Thomas Løkken, Huntonin tekninen päällikkö.

– Talot rakennettiin yleensä hengittäviä, diffuusioavoimia luonnonmateriaaleja, kuten sahanpurua, haketta ja kutterilastuja käyttäen. Jos niitä sekoitetaan väärässä paikassa diffuusiotiiviisiin materiaaleihin, jotka eivät päästä kosteutta lävitse, siitä voi aiheutua ongelmia, selittää Løkken.

Huntonin tuotteiden ja ratkaisujen pääraaka-aineena on jo yli 130 vuoden ajan ollut Norjan Innlandetin alueen metsistä saatava kuusihake. Ympäristösertifioiduilta sahoilta tuleva hake ja tasauspätkät käytetään luonnollisen puukuitueristeen valmistukseen, joka vuorostaan hyödyttää sekä eristeen asentajia että sillä eristettyjen kotien asukkaita.

– Pitkä kokemuksemme puukuidusta on mahdollistanut puukuidun ainutlaatuisia ominaisuuksia hyödyntävien tuotteiden valmistuksen. Näitä ominaisuuksia ovat kosteudenhallintakyky, äänenvaimennus ja lämmönvarastointi, kertoo Løkken.

Lisälämmöneristys voi myös auttaa nostamaan talon energiatalouden nykypäivän tasolle tai jopa paremmaksi. Parempi energialuokka voi puolestaan lisätä talon arvoa.

Puu on luonnollinen valinta vanhaan taloon

Puukuitueristeen kosteudenhallintaominaisuudet ovat tehneet siitä suositun eristeen vanhoja taloja kunnostavien keskuudessa, sillä vanhemmissa taloissa on usein vaikea yltää moderneihin tiiviysvaatimuksiin. Puukuitueriste soveltuu hyvin katon, seinien ja lattian lisälämmöneristykseen.

– Niille, jotka tietävät puun ominaisuuksista, on ehkä tuttua, että puu voi sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden mukaan. Puukuitueriste toimii samoin, sillä sillä on hygroskooppisia ominaisuuksia. Siksi tiiviin höyrynsulun sijaan voidaan käyttää älykästä höyrynsulkukangasta, joka edistää rakenteen hengittävyyttä. Se huolehtii, että kosteus pääsee kuivumaan sisällä. Näin rakennettu talo on hengittävä talo, toteaa Løkken.

Hunton Nativo Puukuitueristettä on saatavilla sekä levyeristeenä että puhalluseristeenä.

– Puukuitueristettä työstetään ja muokataan aivan samalla tavalla kuin perinteisiä eristeitä. Et kuitenkaan tarvitse erityisveistä tai -sahoja, vaan voit käyttää tavallista villakäsisahaa, katkaisusahaa, sirkkeliä tai muuta vastaavaa, sanoo Løkken.

– Lisälämmöneristys on nykyisin fiksuin valinta vanhojen talojen kohdalla. Rakennusmestarin työ helpottuu, kun meiltä saa rakennukseen sisäiset ja ulkoiset eristeet, tuulensuojalevyt sekä esimerkiksi aluskatelevyt.

 

Kun koko seinärakenteessa käytetään puupohjaisia materiaaleja, tuotteet toimivat hyvin yhteen. Rakenteesta saadaan hengittävä, ja samalla talon alkuperäiset rakenteet ja sielu pystytään säilyttämään.

Talon rakennusvuosi kertoo haasteista

Vanhojen talojen eristeissä on omat haasteensa, jotka voivat käydä omistajalle kalliiksi. Vanha eriste päästää suuren osan lämmöstä harakoille vintin kautta. Myös seinissä voi olla ilmataskuja tai seinien puutteellinen eristys voi päästää lämmön karkuun. Talon rakennusvuosi voi antaa hyvän viitteen siitä, miten eristys kannattaa tehdä.

  • Ennen vuotta 1955 rakennettu talo ei todennäköisesti ole tiivis, eristettä on vähän, ja se on joko sahanpurua tai savea. Talonomistaja voi säästää lämmityksessä tuhansia kilowattitunteja vuodessa, jos talon lisälämmöneristys toteutetaan hyväksytyllä ja nykyvaatimukset täyttävällä eristeellä.
  • Vuosina 1955–1970 eristämisestä tuli näppärämpää, mutta eristettä käytettiin vain harvoin yli 10 cm:n paksuudelta. Tulet myös mitä todennäköisimmin huomaamaan, että eristeet ovat painuneet kasaan ja menettäneet muotonsa, mistä aiheutuu runsaasti ilmataskuja. Kylmyys ja veto pääsevät siis rakenteiden sisään.
  • 1970-luvulta 1990-luvun loppuun asti taloja eristettiin 10–15 cm:n paksuudelta. Tässäkin tapauksessa eristeet ovat mahdollisesti painuneet kasaan, menettäneet muotonsa tai niiden käyttöön liittyy rakennusvirheitä.

Huntonin kolme hyvää puukuituun perustuvaa rakennusmateriaalia