Metsätalous on ollut merkittävässä osassa Pohjoismaiden teollisessa historiassa. Sahateollisuus ja puutavaran myynti siivitti talouskasvua, ja tukkipuu oli yksi tärkeimmistä vientituotteista. Menekki oli suurta, ja 1800-luvun lopulle tultaessa metsien tilanne alkoi näyttää huonommalta. Metsiä oli hävitetty ja metsävarannot hupenivat.
1900-luvun alussa kaikissa maissa ryhdyttiin toimeen metsätalouden turvaamiseksi ja oikeanlaisen metsänhoidon varmistamiseksi tuleville sukupolville. Toimenpiteillä oli suuri vaikutus nykyiseen metsätalouteen, ja tuottavien metsien määrä on lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa.
Suomen pinta-alasta ¾ on metsää, ja kuusen osuus puustosta on noin 30 prosenttia. Lähde: Luonnonvarakeskus
Kuusen käyttö vähentää kasvihuonepäästöjä
Aktiivinen metsä- ja puutalous nostetaan usein esiin yhtenä keinoista, joilla kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää.
– Kun kuusi kasvaa, se imee ilmasta hiilidioksidia. Puu käyttää hiilidioksidin hiilen rakennusaineenaan sitoen sen itseensä, ja samalla se vapauttaa hiilidioksidin hapen takaisin ilmaan. Puuhun siis varastoituu hiiltä, ei hiilidioksidia, mutta jotta varastoitu määrä voitaisiin havainnollistaa, hiili muunnetaan laskennallisesti hiilidioksidiksi, kertoo Huntonin tekninen päällikkö Thomas Løkken.
Kun kuusesta valmistetaan tuotteita, sen kiertokulku alkaa. Huntonin tuotteiden pääraaka-aine on kuusihake, jota syntyy ympäristösertifioidun metsänhoidon sivutuotteena Norjan Gjøvikissä. Niin kauan kuin puu pysyy kierrossa rakennusmateriaalina, hiili pysyy sitoutuneena ja varastoituneena puuhun – eli käytännössä rakennustuotteen koko eliniän. Siispä käyttämällä mahdollisimman paljon puupohjaisia materiaaleja asuntorakentamisessa voidaan ilman hiilidioksidipäästöjä vähentää.
Luonnon pisintä puukuitua
Ihmisten kiinnostus kestävään kehitykseen on kasvanut myös rakennusmateriaalien osalta ja nyt halutaan tehdä hyviä, vihreitä valintoja. Kuusen etuna on, että se on materiaalina hyvin vahvaa suhteessa painoonsa, mistä syystä se soveltuu erityisen hyvin rakennusmateriaaliksi.
– Kuusi on Huntonin tuotteiden tärkein raaka-aine. Materiaalivalinta johtuu mm. siitä, että kuusen puuaineksesta noin 95 prosenttia koostuu kuiduista, eli soluista, jotka ovat suhteellisen pitkiä. Solun leveys on noin 0,02 mm, mutta sen pituus voi olla yli satakertainen, aina 5 mm:iin asti. Kuusen solut ovatkin selvästi pidempiä kuin muiden havupuiden. Siksi kuusen kuidut soveltuvat hyvin puunjalostusteollisuuteen, kuten esimerkiksi puukuituun perustuvaan levyeristeeseemme, sanoo Løkken.
Yhä enemmän puuta suurissa rakennushankkeissa
Viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty liimausteknologia ja mekaaniset liitosmenetelmät ovat nostaneet kuusen halutuksi puulajiksi myös suurissa rakenteissa.
– Puun valitsemisesta suurempiin rakennusprojekteihin on monia etuja. Se lisää tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Puupohjaisia materiaaleja valitsemalla voidaan kohteen hiilidioksidipäästöjä vähentää 30–50 prosentilla, ja siinä ei vielä huomioida puun hiiltä varastoivaa vaikutusta. Kun hiiltä varastoiva vaikutuskin huomioidaan, päästöt painuvat lähelle nollaa, kertoo TreFokuksen johtaja Aasmund Bunkholt.
TreFokus on norjalainen yhtiö, jonka tehtävänä on tarjota hyvää ja todennettua tietoa puusta niin rakennus- ja suunnittelualan ammattilaisille kuin loppukäyttäjillekin.
Bunkholtin mukaan 60–70 prosenttia kouluista rakennetaan nyt niin, että näkyviä puupintoja pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tutkimukset osoittavat, että puulla on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden ja opiskelijoiden henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen**.
– Tiedämme, että puukoulujen oppilailla on matalampi syke ja vähemmän stressiä. Jopa hermosto on rauhallisempi sisäympäristöissä, joissa on runsaasti näkyvää puuta, kertoo Bunkholt.
– Tutkimukset osoittavat, että menestymme ja voimme paremmin, kun ympärillämme on puuta, kasveja ja eläviä puita.
Sitoutumista kestävään kehitykseen
Monet rakennuttajat ja rakennusmestarit ovat alkaneet ymmärtää, että puupohjaiset materiaalit aiheuttavat vähemmän kasvihuonekaasuja kuin muiden vertailukelpoisten rakennusmateriaalien valmistus. Samalla myös asuntojen omistajat ovat yhä kiinnostuneempia asiasta.
– Olemme havainneet merkittävän muutoksen loppukäyttäjien kiinnostuksessa rakennusmateriaaleja kohtaan. Vielä 10 vuotta sitten rakennusmestarit olivat lähes ainoita, jotka välittivät, mitä seinien sisään tai yläpohjaan pantiin. Nyt huomaamme, että kotien omistajat haluavat oma-aloitteisesti tietää, miten rakennusmateriaalien avulla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä, sanoo Løkken.
– Puutuotteet perustuvat uusiutuvaan raaka-aineeseen ja niiden valmistuksella on vain vähäinen vaikutus ympäristöön, kunhan ne ovat peräisin kestävällä tavalla hoidetusta metsästä.
Puu, mukaan lukien kuusipuu, on siksi Pohjoismaissa saatavilla olevista rakennusmateriaaleista kestokykyisin, sanoo Bunkholt.
Koska metsät ja puut ovat uusiutuva luonnonvara, niitä voidaan käyttää loputtomasti, kunhan hoidamme niitä kestävällä tavalla.
– Istutamme uuden kuusen jokaista kaadettua kuusta kohti vaaliaksemme pohjoismaista metsätaloutta ja yhtä tärkeimmistä uusiutuvista luonnonvaroistamme.
Huntonille on tärkeää, että ympäristö ja arvomme kulkevat käsi kädessä, kiteyttää Løkken.
Lähteet:
- Trefokus.no – FOKUS på Tre: Gran
- Trefokus.no – Treindustriens lille grønne