Arkkitehtitoimisto Snøhettan arkkitehdit ovat luoneet ympäristön, joka kutsuu luomaan uutta ja toteuttamaan taiteellisia ideoita.
Kun Bergenin taide- ja muotoilukorkeakoulu (Kunst- og designhøgskolen i Bergen, KHiB) valmistui huhtikuussa 2017, siitä tuli kaupungin toiseksi suurin kulttuurirakennus. Uuden koulurakennuksen tärkeimpänä tehtävänä oli koota kaikki laitokset saman katon alle. Siihen asti korkeakoulun oppilaat olivat ripoteltuina kuuteen eri sijaintiin ympäri kaupunkia.
Uudet tilat yhdistävät taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun, ja rakennus istuu luontevasti kaupunkikuvaan. Snøhetta on onnistunut luomaan huomiota herättävän rakennuksen, jonka sisäosat muodostavat rouhean ympäristön, missä opiskelijat voivat toteuttaa itseään luovasti ja taiteellisesti. Snøhetta voitti koulurakennuksen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtikilpailun vuonna 2005.
Älykkään rakennusprojektin lopputuloksena valmistui passiivitalo
Kampuksen rakennuttaja, Norjan yliopistokiinteistöjä hallinnoiva Statsbygg sekä projektipäällikkö Hans Thomas Holm ovat saaneet ansaittua kiitosta Lean-metodiikkaan perustuvasta projektistaan. Rakennus valmistui ajallaan ja budjetin rajoissa, ja se täyttää kaikki laadulle ja toiminnallisuudelle asetetut vaatimukset.
– Rakensimme kulutusta kestävän ja pitkäikäisen passiivitalon, joka tarjoaa käyttäjilleen paljon lisäarvoa. Olemme myös erittäin tyytyväisiä Snøhettan suunnitteluun, joka herättää positiivista huomiota ja vastaa täydellisesti käyttäjien tarpeita, Holm sanoo.
Rakennuksen piirtämisen ja suunnittelun apuna on käytetty alusta alkaen digitalisoitua prosessia, ja esimerkiksi BIM-mallinnus on toiminut rakennusprojektissa hyvin.
Seinät, jotka kestävät luovaa työtä
Snøhettan sisustusarkkitehti Heidi Pettersvold on ollut aktiivisesti mukana luomassa rakennuksen sisätilaratkaisuja – tiiviissä yhteistyössä projektin muiden asiantuntijoiden kanssa.
– Rakennuttaja asetti seinille erityisvaatimuksen, että niitä on pystyttävä työstämään. Opiskelijoiden on pystyttävä ripustamaan töitään joka puolelle ilman, että heidän tarvitsee pelätä, että ne putoavat heikon kiinnityksen vuoksi. Lisäksi seinät eivät saaneet vahingoittua liian helposti, sillä niitä käytetään osana työskentelyä sekä näyttelyiden esillepanoa, Pettersvold sanoo.
Ympäristö ei saa rajoittaa opiskelijoiden luovaa työskentelyä. Tästä syystä Snøhetta on pyrkinyt sijoittamaan virta- ja datapistorasiat kahdelle seinälle vapauttaakseen kaksi muuta seinää lattian jatkeeksi. Yhtä tärkeää on, että seinät kestävät raskaita kuormia. Tämä on haasteellista varsinkin siksi, että vapaan huonekorkeuden on oltava vähintään 3,8 metriä kolmessa neljästä kerroksesta.
– Ympäröivät rakenteet eivät saa rajoittaa taiteellista luovuutta, joten asennustyön on taivuttava näihin korkeuksiin. Useissa huoneissa katto on vielä tätäkin korkeammalla, joissakin niistä huonekorkeus on peräti 9 metriä, hän jatkaa.
Materiaalit kestävät
– Ripustuspintojen on kestettävä raskaita kuormia. Kantavuuden on oltava paikoin jopa 50 kg/ruuvi. Siksi halusimme löytää kestävän ja monipuolisen vaihtoehdon perinteisille kipsilevyille. Olemme suosineet joka puolella rakennusta materiaaleja, jotka kestävät iskuja ja kovaa käyttöä pitkään, Pettersvold sanoo.
Ristivanerin ja kipsin yhdistelmä hylättiin, koska kokemukset tämän vaihtoehdon käytöstä samankaltaisissa rakennuksissa eivät olleet toivotunlaisia. Ripustuskestävyys itsessään oli riittävä, mutta ulompi kipsikerros vaati jatkuvaa paklaamista ja maalaamista. Seinän vauriot lisääntyivät niin nopeasti, että pintaa ei voinut enää käyttää aiottuun tarkoitukseen.
– Rakennuksen paloturvallisuusmääräykset vaikuttivat myös siihen, että kaksi kerrosta perinteistä kipsiä ristivanerin päällä vaihdettiin yhteen kerrokseen kuitukipsiä, mikä ajaa saman asian, Pettersvold sanoo.
Kuitukipsin parempi ääneneristävyys
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että valitsimme seinien materiaaliksi kuitukipsin. Se mahdollisti korkeat seinät, jotka kestävät raskaitakin kuormia ilman, että ne ovat kohtuuttoman paksuja. Myös opetustilojen välisten äänieristysvaatimusten täyttäminen on näin helpompaa.
– Vaihtoehtoista materiaalia käytettäessä seinät olisivat olleet paksummat ja maksaneetkin luultavasti enemmän. Lisäksi ratkaisu olisi vienyt paljon rakennuksen sisäpinta-alasta, jonka luovutamme mieluummin opiskelijoiden käyttöön. Tärkein tehtävämmehän on ollut varmistaa tuleville käyttäjille mahdollisimman tilavat ja hyvät työskentelyolosuhteet, Pettersvold tarkentaa.
Hän huomauttaa myös, että Fermacell-kuitukipsilevyjä on helpompi käsitellä, koska levyt ovat pienempikokoisia ja jäykempiä eivätkä siten halkea yhtä helposti. Fermacell-kuitukipsilevyt kestävät myös paremmin kosteutta, ja niitä voidaan säilyttää energiatehokkaammin kuin perinteisiä kipsilevyjä. Tämä vähentää potentiaalista hävikkiä ja pienentää samalla hieman korkeampia materiaalikustannuksia.
– Olemme oppineet paljon kuitukipsilevyjen monipuolisista käyttömahdollisuuksista. Levyjen ympäristönäkökohtien ansiosta niiden käyttö on erityisen ajankohtaista, Pettersvold sanoo ja korostaa, että Snøhettalla on useita muitakin projekteja, joissa se harkitsee käyttävänsä kuitukipsilevyjä.
Hunton Oy on Fermacell-levyjen jälleenmyyjä Suomessa.
